Legendat – osa 12

Legendat

Yli 130 vuoteen mahtuu paljon. Kertomukset maaleista, taklauksista, ylärimoista, torjunnoista ja kaikesta jalkapallon ympärillä elävät omaa elämäänsä. Osa tarinoista on totta, osa taas perustuu tositapahtumiin vain osin. Ne ovat muodostaneet Reippaasta elävän joukkueen ja tarinan, johon tämän päivän sankarit linkittyvät.

Seuran perustamiseen ja seuran alkuaikojen kehittymiseen vahvasti omalla panoksellaan vaikuttanut Väinö Pynninen on Reippaan ensimmäinen todellinen legenda. Pynnisen johdolla Reipas kasvoi pienestä koululaispoikien harrastuksesta Suomen johtavaksi monilajiseuraksi. Vaikka Pynninen urheili myös itse, tuli Pynninen kuitenkin tunnetuksi taustavaikuttajana. Hän johti sekä seuraa että sen valiovoimistelijoita. Pynninen oli syntynyt vuonna 1872 ja menehtyi sotien jälkeen joulukuussa 1946.

Toinen Viipurin ajan voimahahmo on ollut Yrjö Nykänen. Nykänen harrasti urheilua laajalla skaalalla Reippaassa. Hän oli viipurilaisen urheilun monitoimimies, joka oli perustamassa useaa viipurilaisseuraa ja oli myös aktiivinen niin yhteiskunnallisissa kuin liikuntajärjestöjen asioissa. Nykänen toimi Reippaassa 1920-luvun jälkipuoliskolle. Nykäsen aikakautena Reipas selvisi erikoisseurojen perustamisaallosta hyvin ja vakiinnutti paikkansa Viipurin suurimpana seurana. Nykänen oli myös aktiivinen jalkapalloilija ja hän oli mukana voittamassa kahdesti SM-hopeata. Valitettavasti Nykäsestä tuli talvisodan viimeisinä päivinä sankarivainaja, kun hän kaatui Kannaksella.

Taustavaikuttajista puhuessa jää usein mainitsematta Vilho Mankki ja Eero Tuomela. Sota-aikana Reippaan jatkuminen oli vaakalaudalla ja jäsenistö hajallaan ympäri Suomea. Mankki kokosi Lahdessa viipurilaisia yhteen ja ajoi vahvasti sitä, että Reippaan toimintaa jatketaan viipurilaisella perinnöllä Lahdessa. Mankki sai arvokasta tukea Tuomelalta ja kaksikko sai Reippaan toiminnan vakaalle pohjalle 1940- ja 1950-lukujen taitteessa. Mankki oli koonnut hyvän verkoston toimiessaan kauppiaana Viipurissa ja kuuluessaan liikemiesten Pamaus-seuraan. Mankki itse oli urheillut Reippaan riveissä 1900-luvun alussa. Tuomelan ja Mankin aikana Reipas avautui kaikkien evakkojen yhdyssiteeksi ja se turvasi seuran jatkumisen vaikeiden vuosien yli.

Laitapuolustajasta legendaksi

Vuonna 1915 Kajaanissa syntynyt Martti Mikkonen pelasi Reippaassa 1940-luvulla laitapuolustajana. Mikkosen peliura ei nostanut häntä suureksi legendaksi, vaan hänen toimensa kentän ulkopuolella. Mikkonen oli jo peliuransa aikana Reippaan johtotehtävissä ja 30 vuoden aikana hän loi Reippaasta maan suurimman ja johtavan seuran.

Hän sai omilla suhteillaan ja työllään lahtelaiset suuryritykset tukemaan Reipasta ja puuttuvat rahat hän kaivoi aina oman yrityksensä Paitavalmisteen kautta. Mikkonen oli visionääri, joka uudisti ja toi ammattimaisuutta Reippaaseen. Lahden Reipas voitti Mikkosen alaisuudessa jalkapallossa kolme sarjamestaruutta ja viisi Cup-mestaruutta ja jääkiekossa yhden Cup-mestaruuden. Hänen aikanaan Reipas sai paljon kansainvälistä kokemusta niin kilpailullisista kuin harjoitusotteluista. Mikkosen hankkima tietotaito loi Reippaan tarinaan pohjaa, jonka päälle tulevat sukupolvet pystyivät rakentamaan menestystä.

Toisen laitapuolustajan Pekka Kososen nostavat legendaksi kentän ulkopuolella seuran eteen tekemien asioiden lisäksi myös peliura. Kososen juuret yltävät luovutettuun Karjalaan, vaikka legenda itse syntyi Lahdessa. Kososen ura kietoutuu tiiviisti Reippaan historiaan, sillä hän syntyi pian sen jälkeen, kun ensimmäinen puheenjohtaja Väinö Pynninen oli kuollut. Laitapuolustajana pelannut Kosonen nousi nuorena Reippaan edustusjoukkueeseen ja kuului siihen liki koko kultaisen ajanjakson. Kosonen voitti viirupaidoissa lopulta kaksi mestaruutta ja viisi Cup-mestaruutta.

Peliuransa jälkeen Kosonen valmensi seurassa junioreita ja välitti tietotaitoa nuorille pelaajille. Lisäksi Kosonen on ollut aktiivinen seuran ikämiestoiminnassa aikana, jolloin Reipas oli vain ikämiesjoukkue. Kosonen on yhdessä Ossi Lempisen kanssa siirtänyt Reippaan kunniakasta historiaa sukupolvelta toiselle ja varmistanut, että seuran perintö elää jatkossakin.

Myös Pentti E. Rantanen on nostettava legendojen joukkoon. Hän toimi pitkään seuran hallinnossa ja on myös pelannut viirupaidoissa. Kentällä ja sen ulkopuolella puheliaan Rantasen suurimmat ansiot tulevat kuitenkin jalkapallo-olosuhteiden kehittämisestä. Suurhallin isäksi tituleerattu Rantanen toimi aktiivisesti olosuhteiden hyväksi Lahden päättävällä mäellä ja sai luotua tuhansille lahtelaispalloilijoille talviharjoittelupaikan, jonka avulla tulevat legendat ovat voineet ottaa seuraavan kehitysaskeleen. Kososen ja Lempisen tapaan myös Rantanen siirsi Reipas-perintöä tuleville sukupolville. Kolmikko on ollut mukana perustamassa ja jatkamassa lisäksi ikämiestoimintaa seurassa.

Jokaisella vuosikymmenellä omat sankarinsa

Kun Reipas astui ensimmäistä kertaa jalkapallokentälle Viipurissa 1907, jäivät pelaajat historiaan sinä ensimmäisenä legendaarisena kokoonpanona, jolla Reipas nappasi myös avausvoittonsa. Joukkueessa pelasivat maalivahti Partanen, ja kenttäpelaajina historiaan nimensä saivat Rantala, Rantala, Nisula, Keltanen, Hallikainen, Puhakka, Roiha, Gavrilik, Niklepajeff ja Kehvola. Heistä Iivar Partanen, Pekka Roiha ja Nikolai Gavrilik osallistuivat paljon myös seuran kehittämiseen.

Aivan seuran jalkapalloilun alkuaikoina Reippaaseen liittyi Skotlannissa syntynyt George Easton, joka harjoitti Viipurissa puukauppaa. Ennen Viipuriin saapumista hän oli ehtinyt luoda jalkapalloinnostusta länsirannikon satamakaupungeissa ja voittaa Suomen mestaruuden Helsingin Unitaksen riveissä. Easton toimi Reippaan ensimmäisenä valmentajana pelaten ja urheillen seurassa yli kymmenen vuotta. Tuona aikana Reipas selviytyi säännöllisesti jalkapallon mestaruuskilpailuiden loppuotteluihin.

Reippaan ensimmäinen supertähti oli 1910-luvun alussa maalilla torjunut August Syrjäläinen. Syrjäläinen nousi ainoana Helsingin ulkopuolisena pelaajana Tukholman olympialaisiin matkanneeseen joukkueeseen. Turnaus oli siihen aikaan maailman kovatasoisin ja Suomi onnistui kaatamaan Italian ja Venäjän joukkueet. Välierissä Iso-Britannia oli kuitenkin liian vahva ja Suomi jäi pronssiotteluun. Suomalaiset pelasivat pronssiottelun hieman krapulassa ja hävisi sen 9-0. Syrjäläinen pelasi kaikki ottelut Reippaan paita päällään.

Seuraavalla vuosikymmenellä Reippaan legendoiksi nousevat ehdottomasti kapteenina toiminut Onni Kosunen, monessa mukana ollut Reino Laaksonen ja maajoukkueessa esiintyneet Leo Leivo ja Toivo Roiviainen. Heistä Leivo asui vuosikymmenen alussa kaksi vuotta Englannissa ja pelasi ensimmäisenä suomalaisena brittikentillä Bromleyn amatöörijoukkueessa. Leivo toimi Reippaassa pelaajavalmentajana jo oli kertaalleen johdattamassa seuraa loppuotteluun.

Viipurin ajalta on vielä mainittava 1930-luvun nousun avainpelaaja Eino Louhi, joka toimi myös joukkueen kapteenina. Louhi nousi edustusjoukkueeseen jo 1920-luvun lopulla ja oli mukana sekä vuoden 1927 jalkapallon hävityssä mestaruusottelussa että seuraavana keväänä voitetussa jääkiekon ensimmäisessä Suomen mestaruudessa. Viipurin seurakartta meni uusiksi ja Reipas menetti molemmista lajeista paljon avainpelaajia, jääkiekosta koko muun joukkueen, mutta Louhi säilyi viirupaidoille uskollisena. Louhi oli vielä mukana Reippaan noustessa Mestaruussarjaan kaudeksi 1939, mutta sarja keskeytettiin Armeijan Ylimääräisten harjoitusten takia.

Legendojen Lahti

Viipurin ajan palloilijoista ei Lahdessa saatu juurikaan nauttia vaan Reipas joutui rakentamaan jalkapallojoukkueensa alusta. Toivo Leivolahdesta kuoriutui kuitenkin alasarjojen maalitykki ja Leo Paloposken torjunnat siivittivät Reippaan vuonna 1949 sarjanousuun. Visiitti Suomi-sarjaan oli kuitenkin ranskalainen, mutta uudet tähdet olivat kypsymässä kovaa vauhtia ja saivat myös vastuuta aikaisin.

Olli Heinosesta tuli ensimmäinen lahtelainen maajoukkuepelaaja 1956. Heinonen syntyi Ensossa juuri ennen sotia ja aloitti sotalapsena jalkapallon Ruotsissa. Sodan jälkeen Lahteen vanhempiensa kanssa päätynyt Heinonen liittyi veljensä kanssa Reippaaseen ja nousi edustusjoukkueeseen muutamassa vuodessa. Kauden 1960 päätteeksi hän oli nostamassa Reipasta pääsarjaan ja muutamaa vuotta myöhemmin viemässä seuran ensimmäiseen mestaruuteen. Heinonen valittiin kahdesti Vuoden pelaajaksi Suomessa ja hän pelasi 29 A-maaottelua. Hän on lahtelaisen Reippaan ensimmäinen suuri legenda.

Heinosen kanssa samoihin aikoihin nousivat kaupunkilaisten ja koko jalkapalloilevan Suomen tietoisuuteen Kalevi Nupponen, Timo Kautonen ja Semi Nuoranen. Mestaruuden jälkeen Reipas voitti seuraavana vuonna vielä ensimmäisen Cup-mestaruuden. Joukkue vilisi jo tulevia legendoja, sillä edellä mainittujen lisäksi joukkueessa pelasivat muun muassa Olavi Litmanen, Martti Hyvärinen ja Matti Haahti. Reippaasta oli muodostumassa tähtisikermä.

Kosma ja Kosman pojat

Martti Mikkonen oli kehittänyt seuraa, mutta hän tarvitsi rinnalleen osaavan valmentajan. Kuopiossa jalkapallo-oppinsa saanut Martti Kosma sai poimia Reippaan ja Mikkosen rakentamat hedelmät ja viedä Reippaan aivan uudelle tasolle. Valmentajana Kosma oli omalaatuinen, mutta samalla myös visionääri. Kosma kykeni Mikkosen tuella luomaan ammattilaisorganisaation amatööripelaajilla. Kosman alaisuudessa Reipas voitti kaikki kolme mestaruuttaan. Kosma ja Mikkonen loivat Reippaasta Suomen suurimman seuran, joka vilisi tähtiä ja legendoja. Jos omaa kasvattia ei tiettyyn rooliin löytynyt Lahdesta, se hommattiin ulkopuolelta. Kosman ja Mikkosen luomista hedelmistä saivat nauttia myös Reippaan seuraavat valmentajat.

Kosman aikana edustusjoukkueessa legendoiksi nousivat Kososen, Kautosen, Litmasen ja Nuorasen lisäksi tukku lahtelaiskasvatteja. Raimo Hukka, Pertti Jantunen, Markku Repo, Martti Hyvärinen ja Matti Sandberg ovat suurilta osin lahtelaiskasvatteja ja Reippaan kulta-ajan legendoja. Reippaan runko pysyi vuosikymmenen ajan hyvin kasassa ja esimerkiksi viiden Cup-mestarin saavuttaneita pelaajia on iso liuta.

Heistä Kautonen voitti ennätykselliset kahdeksan Suomen Cupia, jolla hän piirsi nimensä suomalaiseen jalkapallohistoriaan. Cup-mestaruuksista seitsemän tuli Reippaan väreissä. Lisäksi hän voitti neljä Suomen mestaruutta. Kautoseen kiteytyy koko Reippaan kulta-aika. Kovaotteinen ja periksiantamaton puolustaja tunnettiin ympäri Suomen ja 384 pääsarjaottelua pelanneena hän on yhä kaikkien aikojen ottelutilastossa sijalla 15.

Pertti Jantunen puolestaan tuli ensimmäinen suomalaispelaaja Espanjassa ja Englannin pääsarjassa. Ulkomaan pestien lisäksi Jantunen pelasi Reippaassa 14 kautta ja komeat 232 ottelua. Myös Jantunen voitti Reippaan riveissä Cupin viidesti. Hukka puolestaan iski Reippaan paidassa yli 50 maalia, joista yksi syntyi Cup-voittajien Cupissa Malmö FF:n verkkoon. Sandberg on kirjauttanut itsensä Reippaan parhaaksi maalintekijäksi europeleissä, sillä hän osui erokentillä yhteensä viisi kertaa.

Martti Hyvärinen on seuran kaikkien aikojen paras maalintekijä. Hän iski 108 osumaa Reippaassa. Markku Repo pelasi 231 ottelua viirupaidoissa. Yli 200 ottelua ovat pelanneet myös Timo Kautonen, Pertti Jantunen, Martti Hyvärinen, Harri Lindholm, Pekka Kosonen, Mikko Kautonen ja Seppo Nordman. He ovat kaikki legendoja.

Legendoja kaukomailla

Hyvänä kasvattajaseurana tunnettu Reipas on jalostanut pelaajia myös maailmalle. Vaikka viirupaidat eivät ole voittaneet suuria palkintoja sitten 1970-luvun, on seuran nimi ollut pinnalla kansallisessa ja kansainvälisessä jalkapalloilussa sen kasvattien avulla. Joonas Kolkka, Tommi Kautonen, Jukka ja Jarkko Koskinen, Tero Penttilä ja Pekka Lagerblom ovat Reippaan kasvatteja ja tuttuja nimiä jalkapalloa seuraaville.

Pekka Lagerblom ei pelannut Reippaan edustusjoukkueessa, mutta Reipas-kasvatista tuli ensimmäinen suomalainen, joka on voittanut Saksan Bundesliigan mestaruuden. Jarkko Koskinen ei koskaan saanut A-maaottelua, mutta keskikentän pihkatappi nousi pelaamallaan 284 pääsarjaottelullaan koko kotimaisen jalkapallon legendaksi. Myös Tommi Kautonen loi uransa Suomessa. Kautonen sai tililleen yhdeksän maaottelua ja 377 pääsarjaottelua, jolla on kiistatta suomalaisen jalkapallon ja Reippaan legenda.

Jarkon veli Jukka Koskinen puolestaan valloitti niin maajoukkueen kuin maailman kentät. Koskinen pelasi Reippaassa nuorena 29 ottelua. Hän pelasi ja piti Reippaan nimeä ylhäällä Hollannissa ja Etelä-Koreassa. Koskinen voitti myös Suomessa pelatessaan yhden mestaruuden ja kolme Cup-mestaruutta, joten hän on yksi 2000-luvun menestyneimpiä Reipas-kasvatteja.

Tero Penttilä ja Joonas Kolkka kuuluvat samaan sarjaan edellisten legendojen kanssa. Molemmat nousivat nuorena kasvattajaseuransa edustukseen ja siirtyivät pian muualle. Penttilä pelasi urallaan Skotlannin suurseura Rangersissa. Kolkka puolestaan kiersi Euroopan huippusarjoja ja pelasi liki 100 maaottelua. Hän pääsi juhlimaan kahdesti Hollannin mestaruutta, pelasi Kreikan pääsarjaa suurseura Panathinaikosin riveissä ja Englannin Valioliigaa Crystal Palacen riveissä. Kolkka on yhä kuudenneksi eniten maaotteluita pelannut suomalainen.

Suomalaisen jalkapalloilun kirkkain tähti on myös osa Reippaan tarinaa. Jo hänen isänsä Olavi nousi Reipas-legendaksi osana viirupaitojen kultaista 1960- ja 1970-lukua. Hän itse debytoi Reippaan edustusjoukkueessa 1987. Ulkomailla hän voitti hollantilaisen Ajaxin kanssa Mestareiden Liigan ja tuli valituksi maailman kolmanneksi parhaaksi jalkapalloilijaksi. Hän on uransa aikana pelannut myös Englannin ja Espanjan pääsarjoissa. Hän on yhdeksänkertainen Vuoden jalkapalloilija ja kertaalleen hänet on valittu Vuoden urheilijaksi Suomessa. A-maajoukkueessa hän pelasi 137 ottelua ja keskikenttämiehenä iski komeat 32 maalia. Hän on Jari Litmanen.

Kaiken menestyksen ohella Litmanen on kuitenkin aina pitänyt kasvattajaseuraansa ihmisten huulilla. Lisäksi hän on valmis tekemään töitä kasvattajaseuransa eteen. Vaikka Litmanen on nähnyt Euroopan kirkkaimmat valot ja tähtiloisteen, oli hän muiden mukana kantamassa mainosaitoja Reippaan juhlaottelussa. Litmanen on tehnyt Reippaan tunnetuksi maailmalla. Hänen saavutuksensa ovat legendaarisia, mutta hänen rakkautensa ja kiintymyksensä Reippaaseen nostavat hänet legendojen joukkoon viirupaidoissa.

Legendoja syntyy myös tänään

Reippaan suuruudesta kertoo se, että ainakin kolme viirupaitaa on saanut oman muistomerkkinsä Lahteen. Historiaa kuitenkin tehdään myös tänään ja seura on selvinnyt jälleen uudelle vuosikymmenelle. Seura ei koskaan kuollut, mutta sen edustusjoukkue piti toista kymmentä vuotta hiljaiseloa ja palasi pelikentille 2010-luvulla. Tarina jatkuu ja sarjanousut, lisäaikamaalit ja komeat yksilösuoritukset luovat uusia legendoja tuleville polville.

Reippaan 2010-luvun nousun legendoiksi nousevat puolustuksessa ja keskikentällä hääränneet Eetu Sassila ja Jussi Hauhia. Tuhannen tarinan Sassila ei jättänyt kentällä eikä katsomossa ketään kylmäksi. Hänen suunsa kävi samaan tahtiin jalkojen kanssa ja puolustamisen lomassa hän iski 25 osumaa. Hauhia puolestaan ei pyrkinyt näyttävyyteen, vaan katkoi palloja elegantilla tyylillään. Myös Hauhian kaukolaukauspelote tuli tutuksi Kisapuistossa. Hauhian maalimääräksi kirjattiin lopulta 17. Molemmat herrat tekivät myös seuran taustoissa suuren työn viedäkseen seuraa eteenpäin ja pitääkseen sen elossa. Myös nykyisellä puheenjohtajalla Mike Suvirannalla on ollut suuri rooli seuran viemiseksi uudelle vuosikymmenelle.

Maalintekijät nousevat usein legendojen joukkoon. Reippaan uuden tulemisen maalipyssyjä ovat olleet 47 osumaa viimeistellyt Olli Tynkkynen ja lisäaikamaalien erikoismies Teemu Toukonen, joka iski viirupaidoissa 45 osumaa. Tynkkysestä tuli nousukaudella Reippaan kaikkien aikojen tehokkain pelaaja yhden kauden aikana ja samalla hän on seuran kaikkien aikojen tehokkain pelaaja maalien ja otteluiden määrän suhteen.

Reipas ei ole kuitenkaan pelkkiä yksilöitä. Viirupaidoissa on pelannut lukuisia isä-poika-pareja tai veljessarjoja. Jo ensimmäisessä ottelussa kokoonpanossa olivat Rantalan veljekset. Esimerkiksi Litmasia, Heinosia, Kautosia, Sandbergejä ja Hukkia on nähty kentällä useina vuosikymmeninä. Myös juhlakaudella nähtiin pieni viittaus menneeseen, kun Olli Tynkkynen astui kentälle. Hänen esi-isänsä Iivar Partanen pelasi seuran ensimmäisessä ottelussa Viipurissa. Reipas on ollut olemassa ennen meitä, se on olemassa nyt ja toivottavasti seuraavat ja seuraavat sukupolvet pitävät sen elossa aina.

Legendan määrittely on hankalaa. Tilastot nostavat joitain pelaajia ylitse muiden ja maalintekijät korostuvat. Huoltajat, taustat ja hiljaisen työn raatajat jäävät usein paitsioon. Todellisuudessa jokainen Reippaan paidan pukenut tai seurassa toiminut henkilö on jonkun silmissä legenda. Jokainen on arvokas tarina itsessään.

Legendat oli Reipas 130 -artikkelisarjan viimeinen osa.
Artikkelisarjan kirjoittaja on liikuntakulttuurin historian opiskelija ja intohimoinen lahtelaisen jalkapalloilun ystävä Tommi Leirilaakso.

Uutiset

Kaikki uutiset

Otteluraportti: Voitto vahvan esityksen jälkeen

Otteluennakko: Maalirikkaat joukkueet vastakkain

Otteluraportti: Kotivoitto koko rahan edestä

Otteluennakko: Tasainen taisto luvassa Nurmijärven kanssa

Otteluraportti: Värikäs tasuri Keravalla

Otteluennakko: Keravalle pistejahtin

Otteluraportti: Juhlava voitto

Otteluennakko: Reipas juhlii lauantaina

Otteluraportti: Maali-iloa kotilyeisön edessä

Otteluennakko: Hallinnan lisäksi tarvitaan maaleja